27.5.2002

Korjausrakentaminen vaatii erityisosaamista

Panostus korjausrakentamiseen ja entistämiseen on taas nousukauden jälkeen selvästi lisääntynyt. Tekn. tri Arto Saari TKK:n Rakentamistalouden laboratoriosta pitää suuntaa oikeana. Alalle tarvitaan osaajia etenkin projektinjohto- ja suunnittelutehtäviin. TKK Dipoli aloittaakin marraskuussa 2002 työllistämiskoulutuksen korjausrakentamisesta kiinnostuneille rakentamisen ammattilaisille.

Nopea uudisrakentamisen kasvu on viime vuosina sitonut voimavaroja ja vaikeuttanut korjausrakentamista. Rakennuskannan ikärakenteen takia korjaustoiminnan määrä kuitenkin kasvaa pitkällä tähtäimellä. Rakennusteollisuuden Keskusliiton mukaan vuonna 2001 korjausrakentamisen osuus talonrakentamisen arvosta oli 45 prosenttia ja osuus alan työllisistä hieman suurempi.

Uudisrakentamisen kasvun hidastumisen vuoksi resursseja on siirtymässä korjausrakentamiseen. Varsinkin projektinjohto- ja suunnittelutehtävistä kiinnostuneet tarvitsevat täydennyskoulutusta, sillä uudisrakentamisen projektinhallintaa ei voi suoraan soveltaa korjaushankkeisiin.

Väestön ikääntyminen haasteena

Korjausrakentaminen on monien uusien haasteiden ja osaamistarpeiden edessä. Merkittävän haasteen muodostaa väestön ikääntyminen. Tällä hetkellä 93 prosenttia yli 65-vuotiaista asuu omassa kodissaan. Vanhusten ja liikuntaesteisten tarpeet onkin otettava entistä paremmin huomioon korjauksia suunniteltaessa.

Miljoona suomalaista asuu hissittömässä kerrostalossa. Vanhoihin taloihin on vuosittain rakennettu 30-50 hissiä, mutta tarve on valtavan paljon suurempi. Myös korkeat kynnykset, kapeat ovet ja ahtaat kylpyhuoneet aiheuttavat suuria ongelmia mm. pyörätuolilla liikkuville ja vaikeuttavat heidän asumistaan kotona.

- Olemme TKK:lla yhdessä Arkkitehtiosaston SOTERAn (Sosiaali- ja Terveydenhuollon Tekniikan ja Rakentamisen Instituutti) tutkijoiden kanssa kehittäneet menetelmän, jolla kartoitetaan talon asukkaiden ikä- ja kuntoprofiili. Sen avulla vältetään mm. sellaiset tilanteet, että kiinteistöyhtiö tekee asunnoissa korjauksia, jotka sosiaalivirasto puolestaan repii ja korjaa uudelleen vanhuksille sopiviksi. Kartoitusmenetelmää on testattu menestyksekkäästi Helsingissä Juhana-Herttuan tiellä, Arto Saari kertoo.

Betonilähiöt kunnostuksen tarpeessa

Viime vuosina korjaukset ovat kohdistuneet lähinnä vuokrataloihin. Myös elementtilähiöiden asunto-osakeyhtiöissä riittää valtavasti töitä. Aivan oma osaamisalueensa on ison kiinteistökannan korjaamisen ohjelmointi ja hallinta.

Arto Saaren mukaan tietämys betonielementtitalojen korjaamisessa on kymmenessä vuodessa selvästi lisääntynyt. Hyviä esimerkkejä löytyy niin energiatalouden parantamisesta, uusien parvekkeiden rakentamisesta kuin rakennusten ilmeen elävöittämisestäkin. - Aika näyttää, ovatko ratkaisut olleet onnistuneita.

Myös korjausrakentamisessa on noussut keskeiseksi asiaksi elinkaarihallinta ja -talous: kustannuksia tarkastellaan rakennuksen koko elinkaaren osalta. Jatkossa urakoijankin sitoutumisen korjauksen lopputulokseen olisi ulotuttava pitkälle tulevaisuuteen nykyisen kahden vuoden takuuajan sijasta.

- Suomessa arvostetaan uutta. Olisi kuitenkin paljon ekologisempaa korjata jo olemassa olevaa rakennuskantaa. Toivonkin, että myös entistäminen lisääntyy. Meillä ei aina ymmärretä, että jokainen rakennus edustaa omaa aikaansa ja että korjaamisen tulisi tapahtua ajan hengessä. Vanha rakennus menee "hengeltään" pilalle, kun esim. kunnostuskelpoiset alkuperäiset ovet ja ikkunat korvataan uusilla, Arto Saari huomauttaa.

Pätevällä suunnittelulla kustannussäästöjä

Usein on myös helpompi tehdä uutta kuin korjata vanhaa, sillä korjausrakentamiselle on tyypillistä yllätyksellisyys.

- Hankkeessa on aina ensimmäiseksi arvioitava kohteen kunto ja päätettävä, mitä säilytetään ja mitä puretaan. Nämä kaikki vaativat erityisosaamista, Arto Saari huomauttaa.

- Kaiken perusta on huolellinen suunnittelu, joka säästää kustannuksia toteutusvaiheessa. Useimmiten korjaustyöt kannattaa jaksottaa pitemmälle aikavälille: ensin tehdään kiireellisimmät korjaukset ja seuraavat sitten, kun tarve vaatii. Tällöin raha ei ole koko aikaa sidottuna ja syntyy korkosäästöjä.

- Suunnittelijan pitäisi myös osata tuottaa eri tapauksissa erilaisia ratkaisuja eikä käyttää aina samaa sabluunaa. Myös turhaa uusimista ja ylikorjaamista tulee välttää.

- Etenkin toteutusvaiheessa viestintä- ja sovittelutaidot ovat ensiarvoisen tärkeitä, sillä usein asukkaat oleskelevat korjattavissa tiloissa myös remontin aikana. Hankkeen hyvällä sisäisellä tiedonkululla ja yhteistyötaidoilla kaikki osapuolet saadaan puhaltamaan yhteen hiileen. Tällöin myös kokonaisuus pysyy paremmin hallinnassa, Arto Saari vakuuttaa.

Täydennyskoulutusta TKK Dipolissa

TKK Dipoli järjestää 18.11.2002-18.7.2003 koulutusohjelman KORjohto 2003 -korjausrakentamisen tiedottava projektinjohto. Kohderyhmänä ovat työttömät, työttömyysuhan alaiset sekä määräaikaisessa työsuhteessa toimivat arkkitehdit, diplomi-insinöörit, rakennusarkkitehdit, rakennusinsinöörit ja rakennusmestarit, joilla on vähintään kahden vuoden työkokemus.

Tavoitteena on monipuolistaa heidän toimenkuvaansa kouluttamalla heidät yhteistyöyritysten korjausrakentamishankkeiden projektinjohto- ja suunnittelutehtäviin ja parantaa heidän viestintä- ja asiakaspalvelutaitojaan.

Marjatta Halla

Sivun alkuun